Töissäkin tuntuu joka kuorma olevan täynnä boyfriend-mallista farkkua. Ja minen vaan tajua. Miksi. Olen koittanut ajatella mallia avoimin mielin, mutta ei. En vaan ymmärrä. Ainakaan meikäläisen kekkatakapuolella mokomat eivät näytä hyvältä, vaan saavat minut sekunnissa näyttämään tyngältä, jolla on leveä takamus.

Tässä esimerkkinä erään suuren ketjun farkut. Joustavaa denimiä, kapenevat lahkeet ja matala vyötärö. Kaiketi, jos on pitkä ja lantiota ei ole nimeksikään, nämä voi imarrella, mutta... ei. Farkkujen paras puoli on yleensä juuri takapuoli. Mutta boyfriend-malli ei mielestäni korosta takapuolta mitenkään kauniisti. Somebody, prove me wrong.

Jos tahdon mukavat ja löysät housut, en valitse farkkuja.