Rakastan kenkiä. Erityisesti saapikkaita ja korkokenkiä. Mutta vaikka ihastunkin monesti kengän ulkonäköön, on todella tärkeää, että kenkä on hyvä käytössä. Erityisesti kun ostaa käyttökenkiä, joilla pitäisi jaksaa pidempikin pätkä tallustella ja seistä, on kengän mukavuus todella isossa asemassa.

Miten sitten valitaan oikeasti hyvä kenkä?

Kun puhutaan kengästä, jolla pitää jaksaa kävellä, seistä ja ylipäänsä olla, tärkeintä ei ole ulkonäkö. Erityisesti kävelykengässä pitää olla joustoa. Jousto tulee olla varpaiden tyvinivelten kohdalla. 
Myös iskunvaimennus on paikallaan. Iskunvaimennusta ei siis ole vain urheilujalkineissa, vaikka toki, kävelykenkien vaimennus on toteutettu toisin ja ei ole niin voimakas. Täysin lattapohjainen kenkä käy raskaaksi jalalle ja nivelille. Kumipohja on paitsi hyvä antamaan joustoa ja iskunvaimennusta, ei myöskään ole liukas.

Myös oikea koko on todella tärkeä. Älä siis osta randomilla sitä 39:n kenkää vaikka sinulla olisi sen kokoinen jalka, sillä valmistajien ja mallien kengissä on eroja. Paras aika sovittaa kenkiä on iltapäivä, sillä jalat turpoavat hieman päivän aikana. Jos kokeilet kenkiä aamupäivällä, voit käytössä huomatakin, ettei ne olekaan mukavat jalassa.
Kengissä kuuluu myös olla käyntivaraa. Tämä kuulostaa tutulta useimpien vanhempien korvaan, sillä lapsien kengissä pitää olla käyntivara. Aikuisilla tämä mitta on kuitenkin huomattavasti lyhyempi, kuin lapsilla. Sopiva käyntivara on noin sentti, joskin tässäkin vaikuttaa kengän malli ja omien jalkojen muoto.

Jalkaterä on erimallinen seistessä ja kävellessä verrattuna siihen, kun istuu. Eli kenkiä sovittaessa pitää ehdottomasti seistä ja kävellä. Istuen sovitetut kengät ei suurella todennäköisyydellä olekaan kivat sitten tosi toimissa.

Kannattaa myös kokeilla onko kengän sisäpinnoilla saumoja, jotka voisivat hangata kävellessä. Vaikka jalassa olisi sukka, voi saumat aiheuttaa hiertymiä.

Nahkaa pidetään yleisesti loistavana kenkämateriaalina sen hengittävyyden ja kestävyyden vuoksi. Lisäksi se sitoo kosteutta ja muotoutuu käyttäjän jalan mukaan. Itselläni ei juuri nahkaisia jalkineita ole. Erilaiset tekonahat on pysyneet uskomattoman hyväkuntoisina, kun muistaa niidenkin kanssa oikeanlaisen hoidon ja putsauksen.

Korkokenkien kanssa itselläni usein ongelmana on se, ettei mokomat pysy jalassa. Jalkani on siis melkoisen kapea. Nilkkaremmit auttavat jonkin verran, mutta usein tuntuvat silti huteralta. Siksi suosinkin saapikkaita, jolloin kenkä on selvästi tukevammin jalassa. 
Itse käytän myös päkiätyynyjä korkokengissä.
http://www.feetlet.fi/tuotteet/geelituotteet/kanta-ja-pakiapehmusteet

Kenkiä kannattaa myös huoltaa. Jos olet löytänyt hyvät kengät, pidä ne kunnossa. Käytä irtopohjallisia (sitovat kosteutta, pitävät lämpimänä, poistavat pahimpia hajuja ja pitävät kengät siistinä), putsaa irtolika ja käytä suutarilla tarvittaessa. Varsinkin naisten korkolappuja kun katselee, näkee usein kipeästi suutarille vietäviä kenkiä. Korkolappujen vaihto ei paljoa maksa (riippuen paikasta noin 15€) ja  on sen arvoista. Usein kannattaa harkita heti uusiin kenkiin korkolappujen laitattamista suutarilla, sillä ne kengissä olevat ovat usein melko höttöä.
Monissa talvisaapikkaissa pohjat ovat myös todella liukkaita (ihmettelen tätä joka ikinen vuosi kun kenkiä katselen) joten jos hommaat sellaiset, teetä kunnon kumipohja suutarilla. Kokemuksen syvällä rintaäänellä totean, että kannattaa.

Sitten muistetaan, että oli kenkä miten hyvä tahansa, pitää pitää myös jalat kunnossa. Hyväkin kenkä hiertää ja painaa jos jalat ovat kuivat, niissä on rakkoja ja hiertymiä. Älä kiusaa siis rasittuneita jalkoja korkokengillä vain ulkonäön vuoksi. 
http://www.yhteishyva.fi/kauneus-ja-pukeutuminen/ihonhoito/jalkojen-hoito-opas/0218010-178253

http://www.apteekkituotteet.fi/Jalkojenhoito