Aamulla kuvittelin, että illasta kirjoittelisin mm rintaliiveistä (taas kerran) ja laittaisin kivan kuvan tän päivän lookista. Vaan kuinkas sitten kävikään.
Matkalla töihin auto alkoi käydä "pikkuisen" kuumana. Pääsin kuitenkin töihin asti ja siellä ensin ajattelin, että vilkaisen nokkapellin alle. Se kuitenkin hohkasi sen verran lämpöä, etten viitsinyt, vaan päätin hilpaista sisälle ja soittaa isälle (isä osaa korjata kaiken). Sain ohjeita sen suhteen, mitä kannattaa katsoa, että pelittääkö mm tuuletin vai ei ja valuuko jäähdytinnesteet jostakin ulos.
Työt loppui kuudelta, joten ajattelin, jotta siinähän hienosti ehtii sitten käydä vieresessä Motonetissä hakemassa nestettä tarvittaessa lisää.
Avaan nokkapellin ja kappas vaan, ei ole sitten tippaakaan jäähdytinnestettä! Päivä on ollut niin kuuma, että maassa ei näy jälkiä, vaikka olisi jotain valunutkin ulos. Tai siis KUN.
Motonettiin hakemaan nestettä ja töistä sain näppärästi vettä. Kuinka ollakaan nesteet holahti kivasti sisään, mutta saman tien alkoi kuulua tip tip tip...lorrrrrrr lorrrr... ja niin nesteitä alkoi valua pitkin parkkipaikkaa. Voi venäjä!

Soitto isälle. Uskaltaako tällä ajaa nyt metriäkään, kun valuu niin noileesti. Juu ei. Soitto omalle ukolle, Tuukkona hakemaan.
Ei muuta kuin kuluttamaan aikaa. Menin turisemaan naapurimyymälän naisen kanssa, hän lykkäsi sitten Cosmopolitaninkin kouraan, jottei aika käy pitkäksi. Omassa myymälässä työkaveri vinoili, että olen parkkiksella pyörimässä vielä kun hän pääsee töistä ja on sulkenut paikat. Tallustelin cittariin ja ostin mehujään.
Ukko soitti ja käski hakea varastosta pahvilaatikon, jos vain on. Hän aikoo katsoa auton alle. (tähän väliin huomio, että oma mies ei tosiaan ole mikään tekniikan ihmelapsi tai autoguru, mutta kummasti se vaan tekee, kun on pakko)



Lopulta sitten löytyi se vika. Yksi pieni letkun pätkä oli haljennut. Tällä kohtaa kello oli miltei kahdeksan, Motonetiin siis pikavauhtia ostamaan jesaria ja gorilla-teippiä, jos niillä saisi hätäavun ja auton ajettua edes kotiin asti.

Tässä kohtaa työkaveri hilpaisi takaovesta juuri ulos ja kysyi, pääsenkö mä ollenkaan kotiin. Sanoin, että jaaaaa, pitäskö suosista vaan jäädä yöksi tänne. Hetken päästä tuli se naapurimyymälän nainen ulos ja totesi, että olisko pitänyt jäädä sosiaalitiloihin nukkumaan :D 

Ukko sitten sai teippiä jotenkin kiinni letkun ympärille ja käski mun painua diudilla kotiin. Että hän ajaa Seatilla ja pysähtyy vaikka lisäämään nesteitä matkalla. 
Kuinka ollakaan, ei montaa kilometriä mennyt, kun kaikki oli taas pihalla ja mies soittaa, että hinausauto kutsuttu ja auto viedään mun vanhempien luo. "Mä soittelin jo isälles ja katotaan jos saatas korjattua saman tien. Jos ei, jään varmaan yöksi sinne ja haetaan aamulla sopivaa osaa".
Selevä.

Mutta ai että mä olen nyt väsynyt. Migreenikin meinasi pukata päälle (ressi, ressi...) mutta onneksi oli tabu laukussa. 
Nyt käyn vähän ylikierroksilla ja huomenna pitäs taas aamulla painua duuniin. Just nyt motivaatio on aika lailla nolla.