Joskus tulee oikea vaatekriisi. Siis todella oikea sellainen. Enkä nyt puhu siitä, kun vihdosta viimein pääsisi radalle ja miettii, mitä pistäisi päälleen. Tai on serkun häät ja mekkoon sopivaa laukkua ei löydy mistään.
Ei. Minä puhun siitä, kun pistää vaatteet päälle ja painuu töihin. Ja ennen töitä poikkeaa kaupassa ja sitten kuuluu sellainen pienen pieni rits-ääni.
Pääsin kaupasta ulos ja tarkistin tilanteen. Hameen sauma oli alkanut pettää. Kyseinen hame on joustavaa kangasta, mutta melko tyköistuva. Ajatus siitä, että työpäivän aikana hame lopullisesti lahoaisi, ei oikein miellyttänyt. Voi kyönä sentään!
Seppälän -70%-kyltit kutsuivat luokseen. Myymälässä oli myös paljon tankoja tasarahahinnoin. Koska aikaa ei liikaa ollut, nappasin sovitettavaksi yhden ale-hameen ja caprit. Sovituskopissa päälläni ollut hame tokaisi uudelleen ritsis. 
Alehamonen ei ollut millään muotoa hyvä, mutta kas kun caprit olivatkin sitten kuin tehty tälle takapuolelle. Ihmeiden aika ei ole siis ohi. 12€:lla nappasin housut mukaani ja näin oli tämä vaatekriisi selätetty.
Mutta kyllä hetken aikaa kuumotti. 

Kotona tarkastelin hameen saumoja tarkemmin. Lanka oli selvästi hapertunut ja yksinkertaisesti päättänyt, ettei jaksa enää pitää joustavaa kangasta kasassa. Sääli sinänsä, sillä hame oli yksi suosikeistani. Mutta kuluvathan vaatteet, kun niitä käyttää.