Kierrätys ja ylipäänsä eettinen kuluttaminen nostaa koko ajan lujemmin päätään. Nyt alkoi kamppanja vuosi ilman uusia vaatteita.
https://www.facebook.com/events/718023444912412/?fref=ts

Itse olen sitä mieltä, että turhaa kuluttamista ja ostamista ylipäänsä on hyvä itse kunkin välttää. Sitten aloin miettiä, onnistuisinko itse olemaan ostamatta uusia vaatteita kokonaisen vuoden ajan.

Mieheni ei osta juuri koskaan uusia vaatteita. Vaikka tällä hetkellä suoraa sanoen syytä olisi. Ainoat farkutkin ovat niin sanotusti hyvin tuulettuvaa mallia. Parista kauluspaidasta on saumat rikki ja joissakin on epämääräisiä reikiä muutenkin. Verkkarien sauman ompelin jälleen kerran ompelukoneella kiinni. Kangas tosin alkaa olla niin höttöä, ettei taida kauaa kestää. Se on se joku kaunis salipäivä, kun penkiltä noustessa herran takapuoli vilkkuu.
Poikani kohdalla ei onnistuisi. Mutta tässä nyt onkin kyseessä kasvava nuori, jolle ei kirppikseltäkään löydy juuri koskaan mitään. Itsehän olen innokas kirppistelijä ja itselläni on ollut sama pöytäkin miltei kaksi vuotta putkeen. Pojan vanhat lelut, (ne harva ehjänä pysyneet) vaatteet ja kirjat löytävät tiensä myyntiin. Samaten omasta vaatekaapista kaikki hutiostokset.
Josta päästään näppärästi siihen, voisinko itse olla ostamatta uusia vaatteita itselleni.
Periaatteessa voisin, mutta käytännössä työni estää. Kun on muodin kanssa työskentelemässä ja itse on oman työpaikkansa käyntikortti, ei voi pitää aina vanhoja vaatteita. 
Aikoinaan olen työskennellyt mm ruokakaupassa ja rautakaupassa. Silloin ei liikaa tullut osteltua vaatteita. Työvaatteet tulivat työpaikan puolesta. Ja silloin ns vapaa-ajan vaatteet eivät päässeet kulumaankaan samoin, kun nyt. Koska nyt ne vapaa-ajan vaatteet ON työvaatteita.

Kenkiä en ihan oikeasti tarvitsisi. Varsinkin nyt, kun ostin ne ihanat Bunkerin kengät rikkimenneiden bikerien tilalle. Kenkien puolesta olen siis hyvässä iskussa. Jopa uudet lenkkarit vanhojen (heitetty jo pois) tilalle tuli hommattua kesällä.

Ajatuksena kamppanja on todella hyvä. Tykkään. Mutta omakohtaisesti en voi sitä täysin toteuttaa. Mutta kaiken kaikkiaan kaikessa kulutuksessa mietin usein TARVITSENKO tätä. Vai HALUANKO. Siinä on vissi ero. 
Toki myönnän, että usein se halu huutaa melko lujaa. Pitäisi ottaa itseään enemmän niskasta kiinni.
Naiset ovat mestareita keksimään syitä, miksi jokin vaate pitää ostaa. "Ei voi samassa mekossa useita pirskeitä juhlia."
Tällä kohtaa lainaaminen voi tulla kyseeseen, jos ystäväpiirissä sattuu olemaan samankokoisia ja tyylisiä ihmisiä. Ja toisaalta, miksi et voisi käyttää samaa mekkoa uudelleen? Asusteilla mikä tahansa puku muuttuu kuin uudeksi. Eri kengät, toinen laukku ja kaulakorun tilalla huivi. Fiilis muuttuu täysin.

Mutta vaikka turha kulutus on turhaa, näen kuitenkin kolikon toisen puolen. Ostin itse mm Bunkerin kenkäni paikalliselta pienyrittäjältä. Kannan rahani mieluusti tallaiseen liikkeeseen. Pienyrittäjillä on muutenkin vaikeaa ja joskus se päivän leipä on kiinni siitä yhdestä asiakkaasta. Minulla on asiat niin hyvin, että voin joskus ostaa jotakin ylimääräistä. Miksi siis en laittaisi osaa siitä ylimääräisestä jonkun toisen hyväksi, jotta hänellä säilyy työpaikka?

Kulutushysteria on suorastaan sairaus. Kertakäyttömuoti on turhaa. Mutta tärkeintä on, että katsot kokonaisuutta omassa rahankäytössäsi. 
Älä osta vaatteita. Jos et niitä oikeasti tarvitse.