Olette varmaan pistäneet merkille, miten kuntoilu ja terveellinen elämäntapa tunkee sisälle koteihin somen, tv:n, mainoksien ja lehtien välityksellä. Samaa rummutusta näkee koko ajan ja kaikkialla. Minulla ei ole mitään terveellistä elämää vastaan, päin vastoin, mutta kamalien paineiden tuputtaminen alkaa taasen ottaa päähän. Ja se, miten onnellisuus löytyy tällä hetkellä proteiinipurkin pohjalta.

Tällä hetkellä lihaksikas, timmi, kroppa tuntuu olevan se ihanne. Eikä siinä mitään. Osaan itsekin arvostaa tervettä lihaksikasta vartaloa. Mutta en väitä, etteikö kurvikas ja pehmeä voisi olla aivan yhtä viehättävä. 

Jos viihtyy salilla ja pitää kuntoilusta sekä nauttii lihaksikkaasta vartalostaan, niin hieno homma! Jos taas viihdyt enemmän kotisohvalla ja harrastat lähinnä hyötyliikuntaa, good for you! Tärkeintä on, että sinulla on hyvä olla juuri sellaisena kuin sinä olet. Silloin, jos oma kroppa inhottaa, on syytä miettiä, pitäisikö tehdä jotakin.

Hyvä fiilis ja itsetunto lähtee korvien välistä. Jos sinulla on huono olla, vaikka hampaat irvessä kuntoilet, ehkä se hyvä olo ei tulekaan liikunnasta. Jokin muu mättää. En kehota ketään jättämään liikuntaa, suurimman osan meistä tulisi paremminkin lisätä moista, mutta väkisin tekeminen ei ole avain onneen. 

Eräs asiakas vähän aika sitten osti urheiluliivejä. Selitti, että käy salilla aina kun mahdollista ja juoksee. Totesin, että "taidat olla niitä ihmisiä, jotka nauttivat liikunnasta, ihanaa!". Nainen vastasi, ettei oikeasti pidä salilla käymisestä lainkaan, salaatti on pahaa ja juokseminen ei suju, mutta että hänestä tulee itsevarmempi ja onnellisempi kun on päässyt tavoitteeseensa. 
En tiedä, mikä naisen tavoite oli, mutta ihan liikaa rasvaa tämän kropassa ei ollut. Vaatekokokin oli 36. 

Peilikuvassa on se vika, että se heijastaa paljolti päänsisäisiä tuntemuksia. Jos olo on huono ja itsetunto nollassa, ei se peilikuva asiaa juuri muuta, vaikka siellä peilissä olisi kuinka täydellinen pakkaus.

Olen onnellinen sitten kun...-ajattelu on vaarallista. 

Itsetuntoaan voi myös treenata. Kehu itseäsi joka päivä. Joskus se on vaikeaa, tiedän. Mutta pienistä asioista tämäkin lähtee. Joinakin päivinä en ole keksinyt itsestäni oikeasti mitään hyvää. Eräskin päivä kehuin itseäni siinä, miten hyvä olen haukkumaan itseäni. Totesin kyllä itselleni sen jälkeen, ettei tuota voi laskea. Joten taisin kehua sen jälkeen kaunista pään muotoani.
Eikä asioiden tarvitse liittyä ulkonäköön. Olen kehunut itseäni siitä, kun olen onnistunut töissä jossakin asiassa erityisen hyvin. Kun olen jaksanut juosta mäen ylös, jota aiemmin en ole jaksanut. Kun olen piirtänyt jotakin onnistuneesti. 

Kannattaa myös opetella kehumaan muita. Kun saa toisen hyvälle mielelle, hyväfiilis tarttuu. Anna positiivista palautetta kaupan kassalle, myyjälle. Kehu tuntemattoman takkia, hiuksia ja hymyä. Kerro kaverille miten tärkeä hän on. Pistä positiivisuus kiertämään. Se palaa varmasti takaisin.