Terveys vaikuttaa olotilaan ja ulkonäköön, sitä ei voi kiistää. Parikin migreeniä sairastavaa on kysellyt, miten pidän migreenini kurissa ja miten se vaikuttaa yleisellä tasolla elämiseeni.

Migreenidiagnoosin saamiseen meni aika pitkään. Itse olen kärsinyt todella kovista päänsäryistä jo todella nuorena. Ala-asteella muistan erään luokkaretken, jolloin uskon saaneeni ensimmäisen migreenikohtauksen. Ei paljoa buranat auttaneet ja oli aivan kamalaa, kun moni ikätoveri väitti, että näyttelen ja "tuon päätä nyt aina särkee". Ja totta sinänsä, päätäni särki todella usein. Diagnoosin migreenistä sain vasta ollessani parikymppinen. Sitä ennen sain kuulla, miten vahvoja lääkkeitä ei "tuntemuksien perusteella" anneta herkästi yms. (sitten taas on hassua, että kuukautiskipuihin vetelin melkoisia mömmöjä, mutta se on toinen juttu se)

Sopivan lääkityksen löytäminen vei aikaa ja tuntuu, että kohta saadaan taas prakata. Migreeniin vaikuttaa kaiken muun lisäksi nimittäin myös ikä. Näin kolmekymppisenä kropan toiminta muutenkin muuttuu ja koska kaikki vaikuttaa kaikkeen, myös migreeni muuttuu. Paria vuotta ennen kuin täytin 30, huomasin itse miten kohtaukset alkoivat tulla herkemmin ja useammin. Ja voimakkaammin. Sillä kohtaa jätin alkoholin kokonaan, sillä se on aina ollut yksi mahdollinen laukaiseva tekijä. Ja oli helpompi olla ilman viinaa, kuin arvuutella omaa olotilaa viihteellä ollessa. Liian usein ilta päätyi omalta osaltani kotiin todella varhain. Mutta koska olen tallainen sekopää ihan selvistäpäitenkin, niin alkoholin jättäminen ei vaikuttanut elämääni oikeastaan mitenkään. Se tuntui olevan enemmän muille ongelma, ei minulle. Ja kyllä, myös tippa viiniä saattoi riittää. Nykyisin olen uskaltanut juoda yhden siiderin silloin, toisen tällöin.

Kevät ja kesä on ikävää aikaa migreenin kannalta. Sillä minulla laukausevana tekijänä toimii myös kirkas valo ja helle. Aurinkolasit on päässä pilviselläkin säällä. Tämä tuo tietysti omat haasteensa, mutta koska tunnen laukaisevan tekijän, osaan siihen varautua. On tärkeää, erityisesti kesällä, juoda vettä reilusti. Jos kroppa pääsee kuivumaan, laukeaa migreenikin herkemmin. 

Keikoilla vilkkuvat valot ovat myös pahoja, mutta tähän pitää osata varautua jos keikoille menee. Juo reilusti vettä, pitää lääkkeet likellä ja poistuu valojen läheisyydestä jos jumputus alkaa tuntua kuupassa.

Voimakkaat hajut lienee yksi ikävimmistä laukaisevista tekijöistä. Ja tämän vuoksi muunmuassa ruuhkabussit koetan välttää. Hajuvedet, partavedet, voimakas hienhaju... Tämä tekee myös sen, että itse käytän hajusteettomia pesuaineita, dödöjä, rasvoja... Ja mieheni "testauttaa" omat dödönsä meikäläisen nenän kautta. 

Kuukautiskierto vaikuttaa sen verran migreeniin, että tiettyyn aikaan kierrosta migreeni iskee herkemmin. Mutta tähän osaan varautua.

Magnesiumin syönti vaikuttaa itselläni selvästi. Jos jätän magnesiumin pois, kohtauksia tulee herkemmin. 

Joskus migreeni iskee, kun jokin iso projekti on saatu päätökseen ja jännitys/stressi laukeaa. Myös niskajännitys voi laukaista kohtauksen, mutta itselläni se tapahtuu todella harvoin. Pitää olla TODELLA jumissa. 

Ukkosen nouseminen, eli paineenmuutos ilmassa, myös vaikuttaa migreeniin. Ukkosen noustessa kohtaus tulee herkästi, mutta ukkosen aikana ja sen jälkeen pää kevenee miltei heti.

Onnekseni itse tunnen laukausevat tekijäni ja osaan lukea tuntemuksia, jolloin ennaltaehkäisy sujuu melko hyvin. Toki, joskus kohtaus iskee kuin salaa, ilman selkeää laukaisijaa. Pahimmillaan kohtaus on kestänyt useamman päivän, lääkkeistä huolimatta. Ja jos lääkkeen ottaa liian myöhään, ei se enää juuri autakaan. 

Itselläni, onneksi, on pätevä omalääkäri, joka tuntee migreenihistoriani. Jos ja kun kohtaus iskee, hän kirjoittaa tarvittaessa sairaslomaa ilman, että vaatisi minun tulevan paikalle. Migreenin kourissa ei todellakaan ole kykenevä ajamaan autoa! Hyvä jos puhumaan pystyy. Entisessä työpaikassa piti käydä työterveydessä ja olin todellakin vaarallinen kuski, kun ajelin Tampereen keskustassa autolla migreenin kiusatessa. On suorastaan ihme, ettei ole kolareita tullut...

Kun migreeni on päällä, kaikki sattuu. Olo on kamala. Paras paikka olla, on pimeä ja viileä ja HILJAINEN makuuhuone. Peiton alla, liikkumatta. Mieluusti ämpäri vieressä. Ja sitten ei voi kuin toivoa, että kohtaus menee ohi. Jokainen ääni on kuin veitsellä lyötäisiin, valo tuntuu kuin jääpiikillä iskettäisiin ensin silmiin ja sitten ohimoon. 

Itselläni migreeni on aina oikealla puolella päätä. Vaikka kipu tuntuu koko kropassa, se todellinen kipupiste on juuri tuo tietty paikka, joka kerta. Omalla kohdallani kohtaus ei anna juuri ennakkovaroituksia. En näe auroja, valopalloja tai muuta vastaavaa. Siksi onkin tärkeää, että kannan aina mukana lääkkeitäni.

Voisi sanoa, että migreeni ei juuri vaikuta tavalliseen elämään, mutta siihen pitää olla koko ajan varautunut. Voin tehdä mitä haluan, mutta pillerit pitää olla likellä. Migreeni on todella kamala vaiva ja olisi mahtavaa, jos siitä pääsisi kokonaan eroon. Jos isääni tulen, niin vielä jokusia vuosia, niin kohtaukset alkavat olla todella harvinaisia. Sitä odotellessa...

 

http://www.migreeni.org/

http://www.parempaaelamaa.fi/migreeni/tietoa-migreenista/migreenikohtaus-ja-sen-hallinta

http://www.parempaaelamaa.fi/migreeni/paansarkytesti